Metsän peikko

No nyt! Nyt on kuvia tästä pienimmästä pienestä kanikaveristakin jaksettu räpsiä. Pidin Polarin ensin valjaissa hiekkakentällä, jos oltaisiin saatu vaikka juoksu kuvia?  Kaveri ei oikein uskaltanut liikkua minnekään suuntaan, kun heti kuvaus session alussa meitä häiritsi iso paha ja pelottava koira jota jaksettiin jännätä sitten koko loppu aika :( No, tämä kamaluus suostui lopulta lähtemään, eikä enään tarvinnut spurttailla karkuun joka välissä.



"Onko mun...takana joku..?"

 Koiran poistuttua vaihdettiin kuvauspaikkaa, johon tämä otsikkokin liittyy... Olen pitkään koittanut etsiä meidät metsiköistä jotain kivaa kiveä tai kantoa, jolla kanit malttaisivat pysyä edes hetken ennen kun loikkaavat alas, eli tarpeeksi korkea :D Tänään se vain hyppäsi eteen kuin tyhjästä, toiselta puolen taloa.

YM♥

Täällä metsän reunalla Polar alkoi jo rentoutua ja teki muutakin kun vain kökötti paikallaan korvat luimussa. Muutama otos on mielestäni onnistunut jopa ihan hyvin! Tätä otusta on kyllä hauska kuvata, kun se vaan uskaltaa poseerata♥

"Tuleeko se koira taas?!"

Ensi viikonloppuna suuntaamme taas pitkästä aikaa Karkille ja kisoihin. Itseasiassa meidän juna lähtee Mäntyharjusta jo keskiviikkona ja ainakin omat kanit lähtevät mukaani Karkille. Jutta tulee perjantaina perässä Polarin kanssa. Lauantaina suuntaamme Karkilta Puotinharjun kisoihin ja sieltä matkustan suoraan junalla kotiin ja sunnuntaina Pälkäneelle, jos kyyti varmistuu! Kiva päästä taas mukaan kisafiilikseen ja nähdä kisaporukkaa!